Kun olet kerran tehnyt sopimuksen Bayern Münchenin kanssa, kuulut seuran elämään ikuisesti, sanoo ex-Bayern-pelaaja Pasi Rautiainen Bundesliiga.comin haastattelussa.
Mikä on suhteesi Bayerniin?
– Salarakas ja rakas ovat vääriä sanoja… Se oli ensimmäinen ulkomaalainen seurani. Menin 18-vuotiaana sinne, näin maailmanmestarit ja fasiliteetit siellä. Vedin treenit Klubin vanhoilla Osuuspankin verkkareilla… Tunteet ovat syvällä.
Miten se näkyy?
– En ole päivittäin tai kuukausittain sinne yhteydessä. Kävin siellä MTV3:n urheilun kanssa juttukeikalla 2010 ja sain hyvän vastaanoton seurasta Uli Höneßiltä ja muilta. Se on kiva ja lämmin tunne. Vaikka pelasin vain yhden pelin siellä, minut muistettiin siellä. Kun on kerran tehnyt sopimuksen tiettyihin seuroihin, kuuluu siihen universumiin aina. Se on hieno, rauhoittava tunne.
Miten on mahdollista, että sinut muistetaan siellä niin hyvin? Kun pelasit seurassa ainoastaan yhden ottelun ennen lainasiirtoa muualle.
– Minua on arvostettu Saksassa enemmän pelaajana kuin Suomessa. Ympärilläni oli kiva pelata. Kaikki ovat sanoneet sen. Se varmaan johtuu siitä, että olen ollut kova työntekijä ja joukkuepelaaja. Se on varmaan myös persoonakysymys. Tulen kaikkien kanssa toimeen jos haluan. En keksi siihen muuta selitystä. Olen varmaan kliffa Stadin kundi. Niin kuin saksalainen sanoo, mun kanssa voi lähteä vaikka varastamaan hevosia. ” Mit mir kann man Pferde stehlen.”
Pelasit Saksassa myös mm. Werder Bremenissä ja Arminia Bielefeldissä. Mikä rooli noilla seuroilla on elämässäsi?
– Kun katson kierroksen tulokset seuraavana päivänä, katson ensin Bayernin, Bremenin ja kakkosliigan Bielefeldin tulokset. Ne poimin ensimmäisenä. Sen jälkeen katson niitä seuroja, joissa on valmentajakavereitani ja vasta sen jälkeen tarkemmin muita tapahtumia.
Kim Sanden
