Bundesliiga voi taloudellisesti erinomaisen hyvin. Liiga teki uuden liikevaihtoennätyksensä jo yhdeksännellä kaudella peräkkäin.
Bundesliigan talousraporttia esitellyt Christian Seifert on todella ylpeä ja tyytyväinen siihen, että uuteen ennätykseen on jälleen ylletty. Jo pelkästään viestintävälineiltä saadut tulot kasvoivat kauden 2012-2013 aikana 120 miljoonalla eurolla.
Pelkkään tyytyväiseen myhäilyyn ei Saksan kahta kärkiliigaa pyörittävän DFL:n pomo halua silti jämähtää:
– Tosiasia on, että seuroilla on miljardi euroa enemmän käytössään kuin kymmenen vuotta sitten, mutta silti rahaa ei aina ole riittävästi. Vastaukseksi ei riitä, että tarvitsemme lisää rahaa, vaan meidän pitää kysyä, miksi raha ei riitä, Seifert pohti Kickerissä viime viikolla.
Talouslukemat vahvassa kasvussa
Bundesliigan liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran kahden miljardin euron rajan kaudella 2011-2012, jolloin liikevaihdoksi ynnättiin 2,08 miljardia euroa. Kaudella 2012-2013 vastaava lukema oli 2,17 miljardia, joten nousua luvuissa oli 4,4 prosenttia.
Tulotaso oli kasvussa niin mainonta-, media kuin pelaajakauppasektorillakin. Liikevoittoa bundesliigaseurat tekivät yhteensä 383,5 miljoonaa, mikä on myös liigan historian ennätys. 17 seuraa 18:sta teki voitollisen tuloksen.
Maltilliset palkkakulut ja täysiä stadioneita
Pelaajien ja valmentajien palkat nielivät bundesliigaseurojen budjetista kaudella 12-13 39 prosenttia. Lukema on pysynyt hyvin stabiilina muutamien edellisten kausien ajan. Euroopan pääsarjojen keskiarvo tässä vertailussa on 65 prosenttia seurojen kuluista.
Saksan Bundesliiga on myös katsojaluvuissa mitattuna maailman seuratuin jalkapallosarja. Viime kaudella Bundesliigassa pelasi seitsemän joukkuetta, joiden stadionkapasiteetti on alle 30 000 katsojaa, mutta siitä huolimatta liiga saavutti komean yleisökeskiarvon 41 914 katsojaa/ottelu. Stadionin täyttöaste oli yli 90 prosenttia.
Myös kakkosbundesliigan talous on hyvin tasapainossa, sillä sen liikevaihtotulos 419,4 miljoonaa euroa on niin ikään liigan ennätys. Nousua edellisvuoteen on 9,1 prosenttia. 18 kakkosliigaseurasta 15 teki positiivisen taloustuloksen.
Lähde: Bundesliigan viralliset kotisivut
