– Kaikki paineet ovat Dortmundilla. En kestä edes ajatusta siitä, että Bayern voittaisi Dortmundissa, sillä en haluaisi nähdä kaudesta muodostuvan sarjan kärkipään osalta yhtä tylsän kuin viime vuonna.
Näin ajattelee Bundesliigan lauantaisesta kärkiottelusta Saksan maajoukkueen takavuosien kapteeni ja Bayernin pelipaitaa itsekin yllään kantanut Lothar Matthäus. Eikä Matthäus ole yksin. Bundesliigaa on totuttu pitämään Euroopan suursarjoista kaikkein tasaisimpana. Viimeisten kymmenen kauden aikana Bundesliigan on kyennyt voittamaan viisi eri seuraa. Englannissa samalle aikajänteelle mahtuu neljä mestaria, Italiassa ja Espanjassa vain kolme.
Tasoerot ovat vieläpä olleet kausi kaudelta kasvamaan päin. Edellisen kerran mestaruus meni Münchenin ja Dortmundin ulkopuolelle kaudella 2008-2009, kun Wolfsburg voitti mestaruuden. Viime kaudella edes Dortmund ei enää pysynyt Bayernin kyydissä, vaan mestaruus meni Jupp Heynckesin miehistölle puuduttavan tylsästi. Bayern johti sarjaa koko kauden ajan ja vei mestaruuden ennätyksellisellä 25 pisteen erolla Dortmundiin.
Mahtijoukkueet pois Bundesliigasta omaan sarjaansa?
Pisimmälle menee liigaa uhkaavan tylsyyden edessä valmentajalegenda Felix Magath. Mestariluotsi olisi valmis jopa sulkemaan Bayern Münchenin ja Borussia Dortmundin ulos sarjasta ja jättäisi nämä pelaamaan omaa Mestarien Liigaansa muiden Euroopan suurseurojen kanssa.
– Joukkueet, jotka pelaavat säännöllisesti Mestarien Liigassa, saavat valtavan etulyöntiaseman. Itse asiassa ne pitäisi sulkea pois kansallisista kilpailuista, sillä oma Eurooppa-Liiga olisi rehellisempi malli, Magath ehdottaa Bildissä.
– Minusta Bundesliigasta on tullut kilpailu, jossa ykköspaikka on varattu Bayern Münchenille. Kakkossijasta taistelevat Dortmund ja Leverkusen. Vasta neljännestä sijasta eteenpäin kaikki on mahdollista.
Kasvaneet palkintosummat venyttävät tasoeroja
Eintracht Frankfurtin puheenjohtaja Heribert Bruchhagen on puhunut jo pitkään tasaisemman tulonjaon puolesta, mutta kehotukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Bruchhagenin mukaan yllätysmestareiden aika on Saksassa lopullisesti ohi. Hän varoitti tilanteesta jo vuonna 1992, kun sarjan tv-oikeudet siirtyivät RTL-kanavalta Sat1:lle.
– Sitä ennen tv-rahat oltiin jaettu suunnilleen tasan, mutta tuolloin menestyneemmät seurat alettiin palkata avokätisemmin. Silloin ennustin nyt nähtyä kehityssuuntaa ja Bayernin Uli Hoeneß on mollannut minua sen jälkeen mediassa säännöllisesti. Nyt vaikutukset ovat vieläpä moninkertaistuneet. Tuolloin tv-tuloja jaettiin 20 miljoonaa, nyt 624 miljoonaa per vuosi, Bruchhagen kertoo.
Taulukosta on entistäkin selkeämmin nähtävissä liigan kahtiajako. Bruchhagen haluaisikin jakaa Mestarien Liigan palkintorahat kansallisiin liigaan tasaisemmin eikä vain osallistuville seuroille.
– Mestarien Liigassa jaetaan 906 miljoonaa euroa. Se on niin valtava summa, etteivät muut saa enää liigaan osallistuvia joukkueita kiinni. Muutokseen pitää kuitenkin lähteä Uefasta. Mutta koska johtokunnissa istuu lähinnä Mestarien Liiga-joukkueiden edustajia, en usko minkään muuttuvan.
– Bayernin johtokunnan puheenjohtaja Karl-Heinz Rummenigge sanoo aina, että Bundesliiga on Euroopan solidaarisin liiga. Espanjassa ja Italiassa erot ovat vielä suuremmat. Silti kehityssuunta on kristallinkirkas. Mestarien Liiga-joukkueiden Bayernin, Dortmundin ja Leverkusenin sarjasijoitus puhuu puolestaan.
Nelossijakin kuin mestaruus
Bruchhagen on alkanut saada yhä enemmän tukea puheilleen ja Mainzin manageri Christian Heidel ehdottikin, että sarjan neljänneksi parhaalle joukkueelle pitäisi ojentaa oma voittopokaalinsa, sillä neljännestä sijasta alkaa uusi liiga. Bruchhagen ei kuitenkaan suostu pitämään itseään Robin Hoodina, vaan vakuuttaa ajavansa koko sarjan etua.
– Kyse on siitä, että Bundesliiga-niminen tuote pysyy kilpailukykyisenä. Liigan toimitusjohtaja Christian Seifertilla puolestaan on kansainvälinen kilpailukyky mielessään ja ymmärrän senkin. Mutta minun mielestäni Bundesliigan jännitys on avaintekijä. Myös Hannover 96 haluaisi voittaa joskus mestaruuden. Samoin Eintracht Frankfurt tai Schalke, Bruchhagen jatkaa.
Kokonaan ei Seifertkaan ajatusta tasaisemmasta tulonjaosta hylkää, mutta hän sysää syyt italialaisten niskoille.
– Uskon, että Bayernille tai Dortmundille ei olisi iso ongelma, jos Uefa jakaisi 10 tai 15 miljoonaa vähemmän Mestarien Liiga-seuroille. Ne tekisivät pienempää voittoa, mutta samalla AC Milan ja muut tekisivät kovemmat tappiot. Siksi en usko, että tulonjako muuttuisi Euroopan tasolla mitenkään nopeasti, Seifert puolustautuu.
Cupin kautta Mestarien Liigaan?
On hyvin epärealistista ajatella, että tv-tulojen tai Mestarien Liigan palkintorahojen jako tulisi nopealla aikavälillä muuttumaan. Sarjan kahtiajaon kärjistyessä muutamia konkreettisia kehitysehdotuksia on kuitenkin heitelty ilmoille. Mainzin manageri Christian Heidel esimerkiksi olisi valmis pudottamaan yhden maan osallistujamäärää Mestarien Liigassa.
– Minusta olisi hyvä, jos yhdestä maasta pelaisi korkeintaan kaksi joukkuetta Mestarien Liigassa. Uefa on unohtanut Eurooppa-Liigan. Minusta siihen tulisi sijoittaa paljon enemmän rahaa, jotta Eurooppa-Liigastakin tulisi mielenkiintoisempi.
Frankfurtin manageri Bruno Hübner puolestaan ehdottaa, että kansallisen cupin voitosta palkittaisiin paremmin.
– Yksi idea voisi olla, että kaikkien eurooppalaisten liigojen cup-voittaja pääsisi Mestarien Liigaan eikä vain Eurooppa-Liigaan. Siten silloin tällöin myös pienemmät seurat voisivat päästä osallisiksi suurista tuloista.
Lähteet: Bild, SportBild ja Focus
